Kaikille välttämättömät terveysmittaukset

Minkä tyyppiset mittaukset ovat tärkeitä?

Verenpaineen mittaus

Tarkista verenpaineesi säännöllisesti, jotta voit havaita verenpainetaudin (kohonnut verenpaine), sillä se on useiden terveysongelmien, kuten sydänsairauksien ja aivohalvauksen, riskitekijä. 

Verenpaineen vuosittaisesta mittaamisesta pitäisi tulla yhtä normaalia kuin vuosittaisesta hammaslääkärikäynnistä. Se on pieni vaiva, jolla voidaan ehkäistä suuria haittavaikutuksia. 

Lähes yhdellä kolmesta ihmisestä on verenpainetauti tietämättään. Jopa puolet kaikista yli 65-vuotiaista suomalaisista kärsii siitä. Kohonnut verenpaine on yksi sydän- ja verisuonitautien, kuten munuaisten vajaatoiminnan, aivohalvauksen tai sydänkohtauksen riskitekijöistä. Maailmanlaajuisesti kuolee vuosittain lähes 18 miljoonaa ihmistä. Säännölliset verenpainemittaukset voivat auttaa ehkäisemään mahdollisia ongelmia. 

• Suositeltu mittaustiheys: Verenpaine on suositeltavaa mitata vuosittain. Henkilöt, joilla on verenpainetaudin riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta suvussa, liikalihavuutta tai istumatyö, voivat kuitenkin hyötyä useammin tehdyistä mittauksista. 

Verensokerin seuranta

Tarkista verensokeriarvosi säännöllisesti, jos sinulla on riski sairastua diabetekseen tai jos sinulla on jo diabetes. Verensokeritaso voidaan mitata verikokeilla tai kotona glukometrillä. 

• Suositeltu mittaustiheys: Henkilöiden, joilla on diabeteksen riskitekijöitä, kuten liikalihavuutta, kohonnut verenpaine, passiivinen elämäntapa tai suvussa esiintyvä diabetes, voi olla hyödyllistä mitata verensokeri säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain. Henkilöille, joilla on jo todettu diabetes, mittaus voidaan tehdä useammin ja mittaustiheys määritetään yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. 

Hypoglykemian oireet  
Hypoglykemia eli liian matala verensokeri aiheuttaa monia oireita. Liian matala verensokeri on seurausta verensokerin laskusta. Se tapahtuu melko nopeasti, mutta siitä voidaan erottaa kolme vaihetta: alku, keskivaihe ja loppu. Kukin vaihe tuo mukanaan omat oireensa ja vaivansa. Alkuvaiheessa – kun verensokeri alkaa laskea – saatat kärsiä seuraavista oireista: 

Jos verensokeriarvot laskevat vielä alemmas (keskivaihe), saatat kokea edellä mainittujen oireiden lisäksi seuraavia fyysisiä ja psyykkisiä oireita: 

Jos verensokeri laskee aivan liian alas (loppuvaihe), siitä voi seurata:

Hyvin vakavaan hypoglykemiaan voi jopa kuolla.

Verikokeet

Verikokeet ovat tärkeä diagnostinen väline, jota käytetään terveyden eri osa-alueiden, kuten anemian, infektioiden, maksan ja munuaisten toiminnan, sekä hormonitasojen arviointiin. Verikokeita voidaan käyttää myös tiettyjen sairauksien, kuten sydänsairauksien ja diabeteksen riskitekijöiden tunnistamiseen. Yleislääkärisi voi suositella verikokeita iän, sairaushistorian ja oireiden perusteella. 

• Suositeltu mittaustiheys: Verikokeet tehdään yleensä lääkärin suositusten mukaan, yksilöllisestä terveydentilasta ja riskitekijöistä riippuen. 

Astman seuranta

Astmaa sairastavien täytyy seurata keuhkojensa toimintaa säännöllisesti, jotta sairaus pysyy hallinnassa ja astmakohtausten riski pienenee. Keuhkojen toimintaa voidaan mitata PEF-mittarilla (huippuvirtausmittarilla). PEF, eli uloshengityksen huippuvirtausarvo kertoo kuinka nopeasti henkilö pystyy puhaltamaan ilmaa ulos keuhkoista. Kun mittaat säännöllisesti uloshengityksesi huippuvirtauksen ja seuraat mahdollisia muutoksia, voit tunnistaa astmakohtauksen varhaiset varoitusmerkit ja ryhtyä toimiin sen ehkäisemiseksi. 

• Suositeltu mittaustiheys: Astmaa seurataan yleensä lääkärin ohjeiden mukaan. Se voi vaihdella päivittäisistä mittauksista harvemmin tehtäviin tarkastuksiin astman vaikeusasteen ja oireiden pysyvyyden mukaan. 

Kolesterolitesti

Tarkista kolesteroliarvosi säännöllisesti sydän- ja verisuonitautiriskin arvioimiseksi. Kolesteroliarvot mitataan verikokeella. 

• Suositeltu mittaustiheys: Kolesteroliarvot suositellaan tarkistettavaksi säännöllisesti 20 vuoden iästä alkaen terveydenhuollon ammattilaisen suositusten mukaisesti. Henkilöiden, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten sydänsairauksia suvussa, kohonnut verenpaine, diabetes, ylipainoa tai jotka tupakoivat, pitää ehkä mitata kolesteroliarvot useammin. 

Mitä kolesteroli on? 
Kolesteroli on vahamainen ja rasvaliukoinen aine, jota esiintyy elimistössämme kiteisessä muodossa. Pieni osa kolesterolista saadaan ravinnon kautta. Suurin osa kolesterolista on maksan tuottamaa. Yleensä tämä riittää juuri elimistön tarpeisiin. 

Korkean kolesterolin oireet 
Korkea kolesteroli ei aiheuta oireita. On kuitenkin tärkeää, että teet asialle jotain, sillä korkea kolesteroli aiheuttaa verisuonten tukkeutumista, mikä voi aiheuttaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen. Käy siis mittauttamassa kolesteroliarvosi. 

Mitä on perinnöllinen korkea kolesteroli? 
Joissakin suvuissa korkea kolesteroli ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä, jopa nuorella iällä. Tällöin kolesteroliarvosi voi olla koholla perinnöllisen häiriön vuoksi. Perinnöllistä korkeaa kolesterolia on olemassa eri muotoja. Yleisin muoto on familiaalinen hyperkolesterolemia (FH). Noin yhdellä 200–500 ihmisestä maailmanlaajuisesti on FH. 

Kolesterolin tyypit 
Kolesterolia mitattaessa mitataan eri aineita, jotka ovat LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja tietyt rasvahiukkaset (triglyseridit). 

Mitä on korkea kolesteroli? 

• Sinulla on kohonnut kolesteroli, jos kokonaiskolesteroliarvosi on yli 5 tai LDL-kolesteroliarvosi on yli 3. 
• Korkea kolesteroli ei aiheuta oireita. Siksi on tärkeää, että kolesteroli mitataan. Keskustele asiasta yleislääkärisi kanssa.  
• Korkea kolesteroli nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

BMI ja painon seuranta

Seuraa säännöllisesti painoindeksiäsi eli BMI:täsi ja painoasi tunnistaaksesi mahdolliset paino-ongelmat tai liikalihavuuden, jotka voivat olla yhteydessä erilaisiin terveysongelmiin. 

• Suositeltu mittaustiheys: BMI ja paino kannattaa mitata säännöllisesti varsinkin, jos sinulla on ylipainon riski tai jos sinulla on jo paino-ongelmia. Mittaus auttaa tunnistamaan muutokset kehon painossa ja koostumuksessa, ja se voidaan tehdä terveydenhuollon tarjoajan suositusten mukaisesti. 

Painoa seuraamalla voit määrittää, saatko riittävästi energiaa. Sairauden ja hoitojen aikana on tärkeää, ettei paino laske (entisestään). Joskus voi olla tarpeen saada lisää painoa. Voit seurata painoasi punnitsemalla itsesi kerran tai kaksi kertaa viikossa aamulla ennen aamiaista. Pyri punnitsemaan aina samalla vaa'alla ja samaan aikaan. Kirjoita painosi muistiin, jotta huomaat mahdolliset painon muutokset. Jos painosi laskee, ilmoita siitä lääkärille tai ravitsemusterapeutille. 

Hammastarkastus

Käy säännöllisesti hammaslääkärissä hampaiden tarkastuksessa ja puhdistuksessa hammasongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi varhaisessa vaiheessa. 

• Suositeltu tarkastustiheys: Kaksi kertaa vuodessa. Hammaslääkäri voi päätellä hampaittesi ja ikeniesi perusteella paljon yleisestä terveydentilastasi. Esimerkiksi tulehtuneet ikenet voivat johtaa sydän- ja verisuonitauteihin, mutta ne voivat myös olla merkki diabeteksesta. 

Iensairaus:
Tutkimukset ovat osoittaneet, että iensairaudet voivat olla yhteydessä riskiin sairastua kohonneeseen verenpaineeseen. Lisäksi parodontologisen hoidon jälkeen on havaittu verenpaineen alenemista.

Parodontiitti ja kohonnut verenpaine:
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan yksi viidestä aikuisesta kärsii kohonneesta verenpaineesta, ja 743 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii parodontiitista. Tutkimuksen johtava toimittaja Eva Munoz Aguilera, Lontoon UCL Eastman Dental Institutesta sanoo: ”Parodontiittia ja kohonnutta verenpainetta esiintyy miljoonilla ihmisillä maailmanlaajuisesti ja molempiin liittyy lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien riski”. 

Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet parodontiitin ja kohonneen verenpaineen väliseen yhteyteen, mutta yhteyden aiheuttajasta tiedettiin vain vähän. Sen vuoksi tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko parodontiittipotilailla suurempi riski sairastua kohonneeseen verenpaineeseen kuin potilailla, joilla ei ole parodontiittia. Tämän syy-yhteyden osoittaminen auttaisi kehittämään parempaa iensairauksien diagnosointia, ennaltaehkäisyä ja hoitoa. 

Parodontiitti kohonneen verenpaineen riskitekijänä:
Järjestelmällisessä katsauksessa tarkasteltiin ennen lokakuuta 2017 julkaistuja tutkimuksia. 62 valitun tutkimuksen tiedot analysoitiin riskin arvioimiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin syy-yhteyttä vain yhteen suuntaan: parodontiittia mahdollisena riskitekijänä verenpainetaudille, eikä päinvastoin. Tulokset osoittivat, että keskivaikean tai vaikean parodontiitin diagnoosin saaneilla oli 30–50 prosenttia suurempi riski sairastua verenpainetautiin. Lisäksi havaittiin, että parodontiitin hoidon jälkeen verenpaine usein aleni. 

Munoz Aguilera korostaa, että havaitun vaikutuksen vahvistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, jotka voisivat myös selventää yhteyden syytä. 

Hampaiden itsetutkimus:
Hampaiden itsetutkimus tehdään tarkastelemalla kunnolla hampaita ja ikeniä itse, mutta lopulta on aina otettava yhteys hammaslääkäriin tai hammashygienistiin. 

Edellä mainitun lisäksi on tärkeä muistaa myös seuraavat tarkastukset:

Mielenterveyden arviointi:
Hae säännöllisesti apua, jos sinulla on merkkejä masennuksesta, ahdistuksesta tai muista mielenterveysongelmista. Voit myös tehdä psykologisia testejä verkossa, jos epäilet, että sinulla on mielenterveysongelmia. Tulosten perusteella voit varata ajan lääkärille.