Korkean kolesterolin oireet

Kolesteroli ei sinänsä ole huono asia. Päinvastoin, se on eräänlainen rasva (lipidi), jota tarvitaan soluseinien rakentamiseen ja sappihappojen (joita tarvitaan ravintoaineiden imeytymiseen suolistossa), erilaisten hormonien ja D-vitamiinin tuottamiseen. Lyhyesti sanottuna: kolesteroli on välttämätön elimistön keskeisille prosesseille. On kuitenkin tärkeää, että kolesterolia on elimistössä juuri oikeat määrät, sillä muuten se aiheuttaa ongelmia.

Miten kolesteroli toimii?

Suurin osa kolesterolista tuotetaan maksassa. Loput elimistö imee ravinnosta. Suoliston ja verenkierron kautta kolesteroli kuljetetaan niihin kehon osiin, joissa sitä tarvitaan.

Kuljetusta varten kolesteroli on pakattu kuljetusproteiineihin eli lipoproteiineihin, mikä estää rasvaa paakkuuntumasta veressä. Lipoproteiineja on kolmenlaisia: HDL, VLDL ja LDL. HDL (High Density Lipoproteins) ja VLDL (Very Low Density Proteins) ovat hyviä kolesterolityyppejä, kun taas LDL (Low Density Lipoproteins) on ns. paha kolesteroli, sillä se kiinnittyy helposti verisuonten sisäkalvon alle.

Mikä on liian korkea kolesteroli?

Kun ihmiset puhuvat korkeasta kolesterolista, he tarkoittavat liiallista LDL-kolesterolin määrää. Tämä kolesteroli tarttuu helposti valtimoiden seinämiin, jolloin ne ahtautuvat ja tukkeutuvat.

Verikoe

Helpoin tapa mitata kolesterolitasot on käydä verikokeessa lääkärin vastaanotolla. Nykyään voit kuitenkin tehdä kolesteroliverikokeen myös itse kotona. Silloin otat itse verinäytteen ja lähetät sen sitten laboratorioon. Verestä testataan tietyt tulehdusarvot ja erilaiset rasvat, mukaan lukien kaksi kolesterolityyppiä: hyvä HDL ja paha LDL. Niiden välinen suhde on hyvä indikaattori sydän- ja verisuonitautien riskistä. Tulokset lähetetään sinulle sähköpostitse.

Mitkä ovat korkean kolesterolin oireet?

Korkeaa kolesterolia kutsutaan joskus ”hiljaiseksi tappajaksi”. Syynä on, että tämä tila ei itsessään juurikaan aiheuta selviä oireita, vaikka se onkin merkittävä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Siksi oireet jaetaan näkyviin ja epäsuoriin oireisiin.

Korkean kolesterolin näkyvät oireet

Ainoat näkyvät oireet, jotka voivat viitata korkeaan kolesteroliin, ovat:

• silmäluomien ympärillä olevat kellertävät kyhmyt (xanthelasmata)
• valkoinen rengas iiriksen ympärillä (arcus lipoides)
• jänteiden muhkuraiset rasvakertymät (ksantoomat), joita esiintyy yleensä akillesjänteessä ja kämmenselän jänteissä. Niitä voi olla myös jalkaterän, polven tai kyynärpään jänteissä.

Korkean kolesterolin epäsuorat oireet

Muut korkean kolesterolin oireet ovat luonteeltaan epäsuoria. Se tarkoittaa, että korkean kolesterolin voi tunnistaa oireista, jotka ovat osittain seurausta kolesterolista. Kyseiset oireet johtuvat valtimoiden tukkeutumisesta (valtimonkovettumatauti).

Valtimonkovettumatauti

Arterioskleroosia eli valtimonkovettumatautia esiintyy pääasiassa sepelvaltimon, aortan ja aortan haarakkeiden sisäpinnoilla. Kolesterolin kerrostuminen (ateroskleroottiset plakit) on salakavala prosessi. Vaurioituneet valtimot ahtautuvat hitaasti, mutta varmasti ja rasvakertymät estävät yhä enemmän happirikkaan veren virtausta. Oireita ilmenee vasta, kun valtimoväylä on kaventunut 50 prosenttia kolesterolin kertymisen vuoksi.

Korkean kolesterolipitoisuuden aiheuttamat oireet riippuvat valtimonkovettumataudin vakavuudesta ja ahtauman sijainnista.

Angina pectoris

Sydämen heikentynyt verenkierto aiheuttaa rintakipua, mikä tunnetaan myös nimellä angina pectoris eli sepelvaltimotauti. Aluksi kipua esiintyy rasituksen tai stressin yhteydessä. Silloin sydämen tarvitsemaa lisähappea ei saada riittävästi, mikä aiheuttaa ahdistavaa rintakipua.

Väsymys ja hengenahdistus

Muita mahdollisia oireita ovat epätavallinen väsymys, hengenahdistus, huimaus, hikoilu ja pahoinvointi. Kun korkea kolesteroli johtaa verisuonten supistumiseen jaloissa, se huomataan aluksi kouristavana kipuna tai väsyneenä tai tunnottomana jalkojen tuntemuksena kävellessä, portaita noustessa tai juostessa. Aivoissa valtimonkovettumatauti voi aiheuttaa esimerkiksi koordinaatiohäiriöitä tai näön heikkenemistä.

Sydänkohtaus

Kun verisuoni tukkeutuu kokonaan, se ei pysty kuljettamaan kudoksiin lainkaan happea. Sydämessä (sepelvaltimossa) hapenpuute johtaa sydänkohtaukseen ja aivoissa TIA-kohtaukseen (ohimenevä aivoverenkiertohäiriö) tai aivohalvaukseen (pitkäaikainen hapenpuute).

Tukokset ovat yleensä seurausta verihyytymästä, joka on muodostunut kolesterolin (ja muiden aineiden) muodostamasta, repeytyneestä kertymästä. Tällaisen verihyytymän aiheuttama tukos voi esiintyä itse repeämiskohdassa, mutta myös jossakin muussa kohdassa verisuonta, jonne veri kertymän kuljettaa.

Sydänkohtauksen yleisiä oireita ovat äkillisesti alkava kohtalainen tai voimakas rintakipu. Kipu voi säteillä leukaan, hartioihin ja selkään.

TIA tai aivohalvaus

TIA-kohtauksen (ohimenevä aivoverenkiertohäiriö) oireita ovat muun muassa kasvojen halvaantuminen, sokeutuminen toisesta tai molemmista silmistä, kaksoiskuvien näkeminen ja puhevaikeudet. Oireet ovat tilapäisiä. Jos oireet eivät katoa, kyseessä on aivohalvaus. Nämä kaksi esimerkkiä korkean kolesterolin epäsuorista oireista voivat olla kohtalokkaita.

Korkean kolesterolin hoito

Korkeaa kolesterolia voidaan hoitaa kahdella tavalla:

• elämäntapamuutoksilla, joissa keskitytään ravitsemukseen ja liikuntaan
• statiinilääkityksellä.

Elämäntapamuutokset

Lievästi kohonneiden arvojen (5−7 mmol/l) kohdalla elämäntapamuutokset voivat riittää hoidoksi, sillä pelkästään ruokavaliomuutoksilla voidaan alentaa kolesterolitasoa 10 prosenttia.

Vältä tyydyttyneitä rasvoja

Tärkein ravitsemusneuvo on vähentää tyydyttyneiden rasvojen syöntiä tai välttää niitä kokonaan. Tyydyttyneitä rasvoja on muun muassa rasvaisessa lihassa (kuten makkaroissa), juustossa, kermassa, kekseissä ja leivonnaisissa. Tyydyttyneen rasvan suositeltu enimmäismäärä on miehille 30 g ja naisille 20 g päivässä.

Ota omega-3-rasvahappoja

Käytä ruoanlaittoon oliivi- tai pellavansiemenöljyä ja vältä kookos- ja palmuöljyä. Syö viisi annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä: ne eivät sisällä kolesterolia kohottavia rasvoja ja ne voivat korvata muut kolesterolia nostavat elintarvikkeet. Syö rasvaista kalaa, kuten makrillia, tonnikalaa ja lohta vähintään kaksi kertaa viikossa. Niissä on runsaasti omega-3-rasvahappoja, jotka alentavat kolesterolitasoa. Myös avokadot ja pähkinät ovat omega-3-rasvahappojen lähteitä.

Syö vähemmän sokeria

Triglyseridit reagoivat pääasiassa sokeripitoisiin elintarvikkeisiin, joten vähennä niitä ja vältä myös alkoholin käyttöä.

Kananmunien syönti on sallittua

On hyvä huomata, että kananmunia voi syödä, vaikka ne sisältävätkin runsaasti kolesterolia. Elimistö käsittelee kananmunat tavalla, joka ei lisää veren kolesterolitasoa.

Syö punaista riisiä

Punaista riisiä pidetään luonnollisena kolesterolin alentajana. Kolesterolitutkimukset ovat osoittaneet, että punainen riisi voi alentaa kolesterolipitoisuutta jopa 25 prosenttia, mutta valitettavasti sen suosittelemiseksi ei ole riittävästi tutkimustietoa.

Lopeta tupakointi

Jos tupakoit, tupakointi kannattaa lopettaa. Savukkeiden sisältämät kemikaalit vähentävät hyvää HDL-kolesterolia ja vahingoittavat myös verisuonten seinämiä.

Harrasta liikuntaa

Vähintään 30 minuutin päivittäinen liikunta parantaa kolesteroliaineenvaihduntaa ja voi johtaa painonpudotukseen, mikä puolestaan alentaa kolesterolia.

Harkitse lääkitystä

Lääkehoitoa suositellaan kaikissa tapauksissa, joissa verisuonisairauden riski on suurentunut muiden tekijöiden takia. Niitä ovat esim. korkea verenpaine, diabetes, tupakointi ja verisuonisairaus suvussa. Jos riski on suuri (10 % suurempi verisuonitukoksen todennäköisyys seuraavien 10 vuoden aikana) tai jos tukoksia on jo esiintynyt, lääkehoito on tarpeen.

Statiinit estävät kolesterolia maksassa tuottavan entsyymin toiminnan. Lääke otetaan illalla, koska entsyymi on aktiivisimmillaan yöllä. Statiineja on useita eri tyyppejä, ja kaikkien on osoitettu alentavan huonoa LDL-kolesterolia 25−40 %, jopa pieninä annoksina.

Kuten muillakin lääkkeillä, myös statiineilla on valitettavasti haittavaikutuksia. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat muun muassa lihaskipu, päänsärky, ruoansulatuskanavan vaivat ja maksan toiminnan heikkeneminen. Annoksen suurentaminen lisää haittavaikutusten riskiä, kun taas kolesteroli laskee lisää vain noin 6 %. Aloita siksi pienellä lääkeannoksella ja seuraa kolesteroliarvoja ja maksan toimintaa kolmen kuukauden kuluttua.

Toinen mahdollinen lääke on ezetimibi, joka estää kolesterolin imeytymistä ruoasta. Tämä lääke ei kuitenkaan ole yhtä tehokas ja sillä on enemmän haittavaikutuksia.

Aloita konsultaatio