Veren 4 tärkeää toimintoa

Tarvitsemme verta elääksemme. Tällä verisuonissamme virtaavalla nesteellä on useita erittäin tärkeitä tehtäviä kehossamme. Tässä artikkelissa kerromme, mitä veri tarkalleen ottaen on ja mihin sitä tarvitaan.

Mistä veri koostuu?

Veri koostuu karkeasti ottaen neljästä rakenneosasta: punasoluista, valkosoluista, verihiutaleista eli trombosyyteistä ja plasmasta eli verinesteestä.

Punasolut

Punasolut muodostavat noin 40 % verestä. Se tarkoittaa noin 25 000 miljardia solua ihmiskehossa. Punasolut näyttävät pyöreiltä kiekoilta, ja kuten nimestä voi päätellä, ne antavat verellemme sen punaisen värin.

Valkosolut

Valkosoluja on paljon vähemmän. Ihmiskehossa niitä on noin 35 miljardia. Ne ovat ikään kuin kehomme ”pieniä sotilaita”. Ne suojaavat meitä taudinaiheuttajilta.

Verihiutaleet

Veressä on myös paljon verihiutaleita. Normaalisti ihmisen elimistössä on 800–2 500 miljardia verihiutaletta.

Plasma

Noin puolet (45 %) verestämme koostuu punasoluista, valkosoluista ja verihiutaleista. Toinen puoli (55 %) muodostuu plasmasta, joka puolestaan on 90-prosenttisesti vettä. Verisolut ja verihiutaleet sijaitsevat plasmassa, jonka päätehtävänä on kuljettaa verisoluja, ravintoaineita ja muita aineita, kuten proteiineja, vitamiineja ja hormoneja.

Veren neljä toimintoa

Verellä on useita elintärkeitä tehtäviä. Jokaisella edellä mainituista ainesosista onkin oma tehtävänsä, ja tietysti ne kaikki toimivat myös yhdessä pitääkseen sinut terveenä.

Hapen kuljetus

Veren tärkein tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista muualle elimistöön. Keuhkoissa punasolut sitovat sisään hengitetyn hapen itseensä ja vapauttavat sen muualle elimistöön. Kehomme solut muuttavat hapen hiilidioksidiksi, jonka punasolut kuljettavat takaisin keuhkoihin, mistä hengitämme sen ulos. Koska sydän pumppaa jatkuvasti verta ympäri kehoa, happea tulee ja hiilidioksidia poistuu jatkuvasti.

Ravintoaineiden kuljetus

Hapen ja hiilidioksidin kuljetuksen lisäksi veri varmistaa myös kudosten ravinnonsaannin. Ravintoaineet kulkeutuvat veriplasmassa niihin kehon osiin, joissa ravinteita tarvitaan. Lisäksi veriplasma kuljettaa jätteitä, jotta ne voivat poistua kehostamme suoliston tai virtsarakon kautta.

Taudinaiheuttajien torjunta

Verellä ja erityisesti valkosoluilla on myös tärkeä rooli puolustautumisessa taudinaiheuttajia vastaan. Heti kun taudinaiheuttaja pääsee elimistöön, valkosolut huolehtivat siitä, että se tehdään vaarattomaksi. Kun tämä ei onnistu (riittävän nopeasti), sairastumme.

Veren hyytyminen

Veressä olevat verihiutaleet saavat veren hyytymään nopeasti, jos saamme haavan ja verenvuoto tyrehtyy. Verihiutaleet eivät toimi ainoastaan ihohaavan yhteydessä vaan myös silloin, kun verisuonen seinämä vaurioituu. Verihiutaleet muodostavat haavan päälle kuoren, jolloin kudos voi korjata itsensä ja siten ne estävät meitä menettämästä liikaa verta.

Kuinka monta litraa verta ihmisellä on?

Aikuisen ihmisen elimistöstä noin 7 % on verta. Noin 70 kiloa painavan henkilön verimäärä on 5–6 litraa. Vertailun vuoksi vastasyntyneellä vauvalla on vain 300–400 millilitraa verta ja raskaana olevalla naisella 6,5–7,5 litraa.

Mahdolliset vereen liittyvät ongelmat

Koska verellä on elimistössämme niin tärkeitä tehtäviä, vereen liittyvien ongelmien seuraukset ovat usein vakavia.

Verenhukka

Jos verenhukka on huomattava, punasoluja ei ole riittävästi hapen kuljettamiseksi. Kehon solut ja kudokset eivät saa riittävästi happea, mikä aiheuttaa niiden toimintahäiriöitä. Jos verenhukka on suuri, seuraukseni voi olla elinten vajaatoiminta. Tällöin veren määrän palauttamiseksi annetaan usein verensiirto.

Verisolujen tai verihiutaleiden puute

Yleisen verenhukan lisäksi voi esiintyä myös puna- tai valkosolujen tai verihiutaleiden puutetta. Valkosolujen puutteen vuoksi elimistö ei pysty puolustautumaan riittävästi taudinaiheuttajia vastaan. Ihmiset, joilla on liian vähän valkosoluja, ovat siksi usein sairaita. Verihiutaleiden puute aiheuttaa sen, että haavat vuotavat verta pitkään. Tämä on ongelma erityisesti silloin, kun henkilö saa suuren haavan, josta menetetään paljon verta.

Verenmyrkytys

Verisolujen puutteen lisäksi voi esiintyä verenmyrkytystä. Se on vakava sairaus, johon voi kuolla, jos sitä ei hoideta nopeasti. Verenmyrkytys johtuu infektiosta, johon elimistö reagoi niin rajusti, että veressä syntyy tulehdusreaktio. Verenmyrkytykseen sairastunut henkilö sairastuu 8–24 tunnin kuluessa kuolemansairaaksi. Tilaan liittyy kuumetta, ripulia, vatsakipua ja uneliaisuutta.