Kaljuuntuminen

Kun hiuksia lähtee enemmän kuin niitä kasvaa tilalle, puhutaan kaljuuntumisesta. Kaljuuntumista esiintyy 70 prosentilla miehistä ja 40 prosentilla naisista. Yleisin tyyppi on perinnöllinen kaljuuntuminen, alopecia androgenetica.

Kaljuuntuminen tarkoittaa sitä, että hiukset harvenevat tai lähtevät kokonaan. Vaikka useimmiten puhutaan hiuksista, muutkin ihoalueet saattavat kaljuuntua. Kalju muodostuu, kun hiuksia lähtee enemmän kuin niitä kasvaa tilalle. Hiustenlähtö on luonnollinen prosessi. Terveillä ihmisillä hius pysyy kiinni päänahassa kolmesta viiteen vuotta. Tänä aikana hius kasvaa. Lopulta hius irtoaa, minkä jälkeen karvatuppi on lepotilassa noin kolme kuukautta eikä kasvata uutta hiusta. Sen jälkeen karvatupesta kasvaa uusi hius, ja 3–5 vuoden sykli alkaa alusta. Päässä on 100 000–150 000 karvatuppea. Päivässä irtoaa keskimäärin 50–100 hiusta. Vasta kun niitä lähtee paljon enemmän, voidaan puhua liiallisesta hiustenlähdöstä. Kun hiuksia irtoaa liian paljon eikä niiden tilalle kasva uusia, puhutaan kaljuuntumisesta eli alopesiasta.

Ihmisellä on keskimäärin 100 000 hiusta. Tavallisesti niitä irtoaa päivässä 50–100 kappaletta. Jos hiuksia alkaa lähteä 300 päivässä, hiusten harvenemisen alkaa ajan mittaan huomata. Moni säikähtää hiustenlähtöä ja hakeutuu lähempiin tutkimuksiin. Tärkeää on havaita hiustenlähtö varhaisessa vaiheessa ja selvittää, onko se akuuttia vai kroonista. Kun kyseessä on akuutti hiustenlähtö, se ei yleensä ole perinnöllistä. Silloin on hyvä tarkastella ympäristötekijöitä, ruokailutottumuksia tai lääkkeiden käyttöä hiustenlähdön mahdollisina aiheuttajina.

Kaljuuntumisen takana voi olla monia erilaisia syitä. Yksi yleisimpiä aiheuttajia on hormoni nimeltä dihydrotestosteroni (DHT). Tämä hormoni on yhteydessä veren testosteronipitoisuuteen. DHT estää miehillä hiusten kasvua ja on siten kaljuuden yleisin syy. Myös naisilla kaljuus voi johtua siitä. Kun miehillä kaljuuntuminen etenee yleensä otsan hiusrajasta päälaelle, naisilla hiukset usein harvenevat kauttaaltaan. Joissakin tapauksissa hiustenlähtö on perinnöllistä: tämä kaljuuntumisen muoto on nimeltään alopecia androgenetica. Muita hiustenlähdön syitä voivat olla stressi, päänahan huono kunto, kilpirauhasen heikentynyt toiminta, lääkkeet ja raudan puutos.

• Stressin oireet ilmenevät eri tavoilla ja vaikuttavat sekä psyykkisesti että fyysisesti. Yksi stressin fyysisiä oireita on hiustenlähtö. Tätä sanotaan telogeeniseksi hiustenlähdöksi.
• Päänahan kuntoa voi heikentää huono verenkierto, tiettyjen ravintoaineiden puutos tai ulkoiset tekijät kuten sää tai haitalliset hoitotuotteet. Jos päänahka vaurioituu, hiusten kasvu voi heikentyä.
• Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi hidastaa aineenvaihduntaa, minkä vuoksi sillä on epäsuotuisa vaikutus myös hiusten kasvuun.
• Joissakin tapauksissa myös lääkkeet saattavat vaikuttaa hiusten kasvuun. Hiustenlähtö voi olla mm. antibioottien, masennuslääkkeiden, kemoterapian ja korkeaan verenpaineeseen käytettyjen beetasalpaajien haittavaikutus.

• Raudan puutos voi aiheuttaa hiustenlähtöä, koska elimistö tarvitsee tiettyjä ravintoaineita toimiakseen hyvin. Rautaa tarvitaan muodostamaan hemoglobiinia, jota on veren punasoluissa, ja punasolut kuljettavat happea elimistössä. Rauta myös tuottaa energiaa soluissa.

Aluksi on tärkeää selvittää, mistä hiustenlähtö johtuu. Oletteko muuttanut ruokavaliotanne niin, että raudan saanti on vähentynyt? Oletteko aloittanut lääkityksen? Koetteko elämässänne paljon stressiä? Jos hiustenlähtö liittyy lääkkeiden käyttöön, keskustelkaa oman lääkärinne tai erikoislääkärin kanssa siitä, mitä asialle voidaan tehdä. Jos kaljuuntuminen etenee pikkuhiljaa, on hyvin mahdollista, että perintötekijöillä on siihen osuutta. Onneksi on olemassa keinoja hidastaa prosessia tai jopa pysäyttää se. Noudattakaa terveellisiä elintapoja. Tärkeää on saada riittävästi ravintoaineita, erityisesti rautaa, mutta myös B- ja C-vitamiineja. Pitäkää huoli riittävästä liikunnasta. Liikunta vilkastuttaa verenkiertoa, mikä puolestaan vaikuttaa suotuisasti hiusten kasvuun.

Liikunta on myös erittäin hyvä tapa vähentää stressioireita. Stressin vaikutuksesta muodostuu adrenaliinia, jota kertyy taliin maitohappona. Maitohappo on vahingollista hiusjuurille ja saattaa jopa tappaa hiuksia. Lisäksi hiuksia pestään nykyään yleisesti liian usein, jolloin päänahan luontainen talineritys häiriytyy. Hiuksia ei siis kannata pestä päivittäin.

Hiustenlähtöä voidaan ehkäistä monilla eri tavoilla, sekä lääketieteellisillä että vaihtoehtoisilla hoidoilla, mutta paljon voi tehdä myös elintapojen kautta. Seuraavassa esitetään pieni yhteenveto eri vaihtoehdoista, joihin alempana perehdytään syvemmin. Yksi mahdollisuus ovat ravintolisät. Valmisteiden tulee sisältää runsaasti kaliumia, piitä, B-ryhmän vitamiineja ja sinkkiä. Hiusten kasvua voidaan piristää myös matalatehoisella laserhoidolla (Low Level Laser Therapy, LLLT). Tätä hoitomuotoa on testattu kliinisesti sekä miehillä että naisilla, ja se on Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) hyväksymä.

Alankomaissa kaljuuntumisen hoitoon on rekisteröity virallisesti lääkkeet minoksidiili ja finasteridi.

• Minoksidiili, joka tunnetaan mm. kauppanimellä Rogaine, on ensimmäinen nestemäinen lääke, joka on rekisteröity kaljuuntumisen hoitoon. Alun perin Rogaine on tarkoitettu korkean verenpaineen hoitoon. Tutkijat huomasivat, että hiustenkasvu vilkastui minoksidiilia käyttävillä ihmisillä. Ei ole tiedossa, millä tavalla minoksidiili tarkkaan ottaen ehkäisee kaljuuntumista. Minoksidiilia on saatavana 2- ja 5-prosenttisena. Vahvuudeltaan 2-prosenttista minoksidiilia määrätään usein naisille, 5-prosenttista miehille.
• Finasteridi on tabletti, jota saa ainoastaan reseptillä, ja sitä käytetään mm. miestyyppisen kaljuuntumisen (alopecia androgenetica) hoitamiseen varhaisessa vaiheessa. Kaksi tunnetuinta finasteridivalmistetta ovat Propecia ja Proscar. Proscaria käytetään tavallisesti miehillä eturauhasen liikakasvun hoidossa. Ero on annostuksessa. Kaljuuntumisen hoidossa lääkettä käytetään pienempänä annoksena kuin eturauhasvaivoissa.

Muita lääkkeitä ovat ketokonatsoli, dutasteridi ja Esthecin.

Jos ette halua käyttää hiustenlähdön ehkäisyyn lääkkeitä, voitte kokeilla myös erilaisia vaihtoehtoisia hoitoja. Näitä ovat esimerkiksi vitamiinivalmisteet, ravintolisät, laserhoito, hiusimplantit ja kantasoluhoidot.

Kantasoluhoitojen alalla tehdään jatkuvasti tutkimusta siitä, miten hiuksia voidaan ikään kuin kloonata. EU:ssa patentoitu hoito on nimeltään RepliCel. Tämä hoito perustuu autologiseen kantasolusiirtotekniikkaan. Potilaalle siirretään omien terveiden hiustuppien soluja alueille, joilla hiustenlähtöä esiintyy.

Laserhoito on kliinisesti testattu ja FDA:n hyväksymä hoitomuoto. Verenkiertoa ja talineritystä stimuloidaan laserin ja infrapunavalon avulla, jolloin lepotilassa olevat karvatupet aktivoituvat. Monissa tapauksissa hiukset tihentyvät hoidon seurauksena.

Hiusten siirto on ammattitaitoa ja erityistä tekniikkaa vaativa hoitokeino. Hiusten siirtoon on kaksi eri menetelmää. Ensimmäinen on niin kutsuttu FUT (Follicular Unit Transplantation) ja toinen FUE (Follicular Unit Extraction). Lisäksi kaljuuntumiseen tarjotaan plasmahoitoja. Runsasverihiutaleinen plasmahoito (Platelet Rich Plasma) on tekniikka, jossa potilaalta otetusta verestä rikastetaan plasmaa. Tällä tavalla valmistettu plasma sisältää verihiutaleita ja kasvutekijöitä korkeina pitoisuuksina. Tämä plasma injektoidaan takaisin potilaaseen.

Kaljuuntuminen vaikuttaa ihmiseen voimakkaasti, varsinkin jos sitä tapahtuu jo nuoressa iässä tai vakavan sairauden seurauksena. Jos ongelma on niin vakava, että se vaikeuttaa arkielämää, kannattaa harkita peruukkia. Peruukkeja valmistetaan synteettisistä tai aidosta hiuksesta, mutta kummassakaan tapauksessa niitä nykyään tuskin erottaa aidoista hiuksista.

Käyttäkää harkintaa sopivan hoitokeinon valinnassa. Koska kaljuuntuminen on niin yleistä, sen hoitoon on tarjolla myös kaikenlaisia harhaanjohtavia ja epäluotettavia hoitokeinoja. Keskustelkaa sopivasta hoidosta aina lääkärin kanssa.

Kaljuuntumisessa on tärkeä rooli myös terveillä elintavoilla. Liikkumalla ja nukkumalla riittävästi ja huolehtimalla riittävästä ravintoaineiden saannista vaikutatte itse päänahan ja hiusten terveyteen. Hyvin tärkeä osa on ravinnolla. Hius muodostuu keratiinista ja keratiini muodostuu kysteiinistä, proteiinista, joka tarvitsee rikkiä. Rikkiä on mm. parsakaalissa, kaalissa, paksoissa, sinapissa, vesikrassissa, parsassa, persiljassa, valkosipulissa, sipulissa, kukkakaalissa, tomaateissa, herneissä ja avokadossa. Proteiini sisältää rikkiä, joten proteiinipitoiset tuotteet kuten pähkinät, kananmunat, liha ja kala ovat suositeltavia. Valitkaa myös käyttämänne hiustenhoitotuotteet huolella. Välttäkää kemiallisia sampoita, jotka sisältävät hiuksille haitallisia vahvoja ainesosia.

Yksi hiustenlähdön tärkeimpiä aiheuttajia on stressi, joten siihen pitää ehdottomasti suhtautua vakavasti. Ottakaa elämänne stressitekijät suurennuslasin alle ja hakekaa niihin tarvittaessa apua.