Astma

Astma (asthma bronchiale, keuhkoastma) ja keuhkoahtaumatauti ovat niin sanottuja obstruktiivisia keuhkosairauksia. Astma on krooninen keuhkotulehdus, jota sairastaa noin 10 % väestöstä. Nuoressa iässä astma on vaikea diagnosoida, ja kaikeksi onneksi se meneekin lapsilla usein ohi iän myötä. Krooninen tulehdus ahtauttaa hengitysteitä, mikä voi aiheuttaa hengenahdistusta, hengityksen vinkumista ja yskää. Hengitystiet ovat tulehtuneet silloinkin, kun varsinaisia astmakohtauksia ei esiinny. Influenssa ja vilustuminen voivat pahentaa oireita, kuten myös tietyt ärsykkeet. Nämä ärsykkeet ja se, miten elimistö niihin reagoi, voivat vaihdella ihmisestä, vuodenajasta ja jopa päivästä toiseen.

Astma saattaa huonontaa elämänlaatua merkittävästi ja rajoittaa suoriutumista päivittäisistä toimista. Sitä mukaa kun saa lisää tietoa astmasta ja siitä, kuinka oma elimistö reagoi erilaisiin ärsykkeisiin, elämäntapojen kohdennetuilla muutoksilla elämänlaatua on mahdollista parantaa huomattavasti.

Astma on hengitysteiden krooninen tulehdus, jossa hengitystiet ovat ahtautuneet ja ärtyvät helposti. Astmapotilaat kärsivät usein hengenahdistuksesta ja vinkuvasta hengityksestä, he yskivät paljon, ja sairaus aiheuttaa myös väsymystä. Oireita aiheuttavat ärsykkeet vaihtelevat eri henkilöillä, eri vuodenaikoina ja jopa eri päivinä. Ärsykkeet voidaan jakaa allergeenisiin ja ei-allergeenisiin, ja niiden aiheuttamat oireet ilmenevät lyhyt- tai pitkäkestoisina kohtauksina.

Astmaan kuuluu muutamia selvästi tunnistettavia oireita. Kyseessä ei kuitenkaan aina ole välttämättä astma, koska samat oireet saattavat viitata muihinkin sairauksiin. Seuraavassa käsitellään niistä yleisimpiä:

1. Hengenahdistus. Astmakohtaukseen saattaa liittyä pelottava tukehtumisen tunne. Se johtuu siitä, että keuhkot tulevat niin täyteen ilmaa, etteivät ne suoriudu siitä kunnolla. Periaatteessa se ei ole vaarallista. Kun astmakohtaus iskee, istukaa selkä suorana ja vapauttakaa hengitystiet esim. löysäämällä solmiota tai avaamalla paidan ylimmät napit.
2. Selkeä oire on myös vinkuva hengitys. Se johtuu siitä, että henkitorvi ja keuhkoputket ahtautuvat ja niitä ympäröivissä lihaksissa esiintyy kouristuksia. Hengitys voi rahista, jos nenä tai kurkku ovat tukossa.
3. Hengästyminen. Se, että hengästyy helposti ja joutuu haukkomaan henkeä, voi usein olla astmaan viittaava oire.
4. Ymmärrettävästi astman seurauksena myös energia on vähissä. On uuvuttavaa, jos yöllä nukkuu huonosti ja päivällä on vaikea hengittää.

Astma sekoitetaan usein keuhkoahtaumatautiin. Nämä kaksi sairautta eroavat kuitenkin toisistaan muutamassa tärkeässä kohdassa.

• Astmassa perinnöllisyys on selvä tekijä, mutta keuhkoahtaumatauti puhkeaa usein tupakoinnin seurauksena.
• Astma esiintyy kohtauksina, keuhkoahtaumatauti kroonisena.
• Astmaa esiintyy kaiken ikäisillä, keuhkoahtaumatauti puhkeaa 40. ikävuoden jälkeen.
• Astma etenee pääosin suotuisasti ja pysyy hyvin kurissa ylläpitolääkityksellä. Keuhkoahtaumatauti on krooninen ja pahenee ajan myötä.
• Astmapotilaiden elinajanodote on normaali, keuhkoahtaumataudissa se on heikentynyt.

• Optimaalista hoitoa saavilla astmapotilailla keuhkojen toiminta on normaalilla tasolla, keuhkoahtaumataudissa se on hoidettunakin heikentynyt.

Tiede ei ole vielä osannut selvittää, mistä astma tarkkaan ottaen aiheutuu. Selvää on kuitenkin, että perintötekijöillä on merkittävä rooli. Kun molemmilla vanhemmilla on astma tai allergia, lapsella on 70 % todennäköisyys sairastua astmaan. Jos vain toinen vanhemmista on astmaatikko tai allerginen, astman todennäköisyys lapsella on 50 %. Myös ympäristötekijöillä voi olla osuutta astman (ja allergian) puhkeamiseen myöhemmällä iällä. Runsas altistuminen tietyille aineille saattaa vaikuttaa esimerkiksi allergian puhkeamiseen. Perintötekijöillä on silti tärkeä rooli, sillä alttius on synnynnäistä.

Elintavoilla voi vaikuttaa paljon siihen, kuinka usein ja kuinka vakavina astmakohtaukset tulevat. Jokainen voi itse huolehtia siitä, että elää ja syö terveellisesti, pitää painon terveellä tasolla ja kohottaa kuntoaan. Siitäkin on apua, että välttää mahdollisuuksien mukaan herkistäviä ärsykkeitä ja tiettyjä allergeeneja. Lisäksi lääkärin määräämien lääkkeiden käytössä on noudatettava huolellisuutta.

Lääkärin hoitosuunnitelmassa käydään ensimmäisenä läpi lääkkeetön hoito. Sillä tarkoitetaan elintapojen muutoksia, joiden avulla oireet kenties pysyvät paremmin kurissa. Kestävyyskunnolla ja ylipainolla on havaittu olevan selviä yhteyksiä siihen, kuinka hyvin astma saadaan pidettyä hallinnassa. Lisäksi lääkäri määrää lääkkeitä riippuen siitä, kuinka usein oireita esiintyy. Jos astmakohtauksia on harvemmin, tarpeen mukaan neuvotaan käyttämään lyhytvaikutteista beeta-2-sympatomimeettiä kuten salbutamolia tai terbutaliinia, mutta jos kohtauksia alkaa tulla useammin kuin 3 kertaa viikossa, siirrytään inhaloitaviin kortikosteroideihin, joita ovat esimerkiksi beklometasoni, budesonidi, siklesonidi tai flutikasoni, tai jos potilaalla esiintyy jatkuvia paikallisia haittavaikutuksia, lääkkeeksi voidaan määrätä montelukastia.

Inhaloitavan kortikosteroidin kanssa voidaan käyttää pitkävaikutteista beeta-2-sympatomimeettiä kuten formoterolia tai salmeterolia, jos hoito ei muuten tehoa riittävästi. Jos näillä keinoilla astmaa ei saada hallintaan 3 kuukauden kuluessa, potilas saa usein lähetteen erikoislääkärille. Tällöin puhutaan ”vaikeasti hoidettavasta astmasta”.

Kun astmaoireita esiintyy 2 kertaa viikossa tai harvemmin, lääkkeeksi suositellaan tarvittaessa lyhytvaikutteista beeta-2-sympatomimeettiä (esim. salbutamoli).

Kun oireita esiintyy 3 kertaa viikossa tai useammin ja lyhytvaikutteista beeta-2-sympatomimeettiä joudutaan käyttämään usein, ylläpitolääkkeeksi suositellaan inhaloitavaa kortikosteroidia (ICS).

Jos astmaa ei näillä lääkkeillä saada tyydyttävästi hallintaan, lisäksi voidaan määrätä pitkävaikutteinen beeta-2-sympatomimeetti.

Erilaiset vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat myös mahdollisia. Ne eivät voi koskaan korvata tavanomaista hoitoa, mutta täydentävänä hoitona niistä voi olla erinomainen apu. Kertokaa aina lääkärillenne, jos harkitsette vaihtoehtoisia hoitoja.

• Joillakin homeopaattisilla valmisteilla voidaan saavuttaa erinomaisia tuloksia immuunijärjestelmän tukemisessa. Näitä valmisteita voi ostaa itse, mutta niiden käyttöön voi myös kysyä neuvoa homeopaatilta. Näiden valmisteiden tehoa ei ole todistettu tieteellisesti.

• Akupunktio, ikivanha itämainen hoitomenetelmä, voi tuottaa hyviä tuloksia. Akupunktiohoitaja pyrkii saamaan häiriintyneet energiavirrat tasapainoon pienien, ohuiden neulojen avulla. Tehoa ei ole todistettu tieteellisesti.
• Hengitysterapia on aina hyvä täydentävä hoitomuoto. Sitä tarjoavat usein fysioterapeutit ja puheterapeutit, eivätkä vain astmapotilaille, vaan myös muihin ongelmiin. On aina hyvä pyrkiä hyvään hengitystekniikkaan sekä levossa että rasituksessa.
• Antroposofisia hoitoja on laidasta laitaan. Ne voivat olla liiketerapiaa, ravitsemusneuvoja, lääkkeitä tai hierontaa.
• Luontaislääkinnässä ja fytoterapiassa hyödynnetään ikivanhaa yrttitietoutta yhdistämällä siihen nykyaikaisia lääketieteellisiä tutkimuksia. Näissä hoitomuodoissa käytetään apuna yrttejä, hierontaa ja ruokavalion muutoksia.
• Jos kohtauksia aiheuttavat stressi ja mielenkuohut, joogasta voi olla erittäin hyvä apu. Se opettaa ruumiin ja mielen tasapainottamista ja hyvää hengitystekniikkaa, jolloin stressaavia ja tunnepitoisia hetkiä on helpompi käsitellä.

Elämäntyyli vaikuttaa suuresti siihen, kuinka vakavina astmaoireet esiintyvät. Kuten jo tiedätte, astma on krooninen sairaus, mutta tietyillä keinoilla elämästä voi sairaudesta huolimatta tehdä mahdollisimman miellyttävää.

Suurin vaikutus on seuraavanlaisilla elintapojen muutoksilla:

• Kertokaa lähipiirillenne, että teillä on astma. Tällöin ihmiset osaavat ottaa sen huomioon ja ymmärtävät, että haluatte välttää tiettyjä aktiviteetteja ja paikkoja.
• Jos tupakoitte, lopettamisen pitäisi oikeastaan olla itsestäänselvyys. Tietenkin on myös järkevää välttää paikkoja, jotka ovat sinisinä savusta. Totta puhuen yksikin savuke lähistöllä on yksi liikaa: välttäkää passiivista tupakointia.
• Jos teillä on todettu allergia, astmakohtausten ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää välttää allergiaa aiheuttavia ärsykkeitä. Jos teillä on ei-allergeeninen astma, kannattaa erityisesti välttää alueita, joilla on paljon autoliikennettä, ja tiettyjä sääolosuhteita, jolloin savusumun riski on korkea. Useissa sääsovelluksissa on käytössä kuvakkeita, jotka ilmaisevat riskitasoa astmapotilaille.

• Jos teillä on allerginen astma, pölypunkkien hävittäminen voi tuoda hyviä tuloksia.
• Huolehtikaa kunnostanne. Kun kunto ja kestävyys paranevat, myös kohtaukset tulevat lievempinä.
• Lopuksi myös painoindeksillä on väliä. On todettu, että ylipainoisilla astma pysyy huonommin hallinnassa, elimistö reagoi kortikosteroideihin huonommin ja hengitysteiden halkaisija on pienempi, myös keuhkotilavuus huomioon ottaen.